Rähinä budjettiriihen alla auttoi, ja hallitus yhteisymmärryksessä hioi esitystään ensi vuoden verotuksesta. Työtulovähennykseen sijoitettavat 400 miljoonaa euroa kohdentavat tuloverojen kevennystä riittävästi pieni- ja keskituloisiin. Tämän lisäksi tehtiin tasaiset kevennykset kaikkiin veroluokkiin, ja siten kokoomuksen kammoksuma marginaalivero ei (ainakaan muodollisesti) noussut.
Tärkeää on myös huomata, että työtulovähennys kohdennetaan myös niille, jotka maksavat vain kunnallisveroa (eli alle 12 600 euroa vuodessa tienaaville). Sen ansiosta pienituloisen työn kannattavuus paranee, ja opiskelijoillekin jää jotain veronalennuksesta käteen. Pieni- ja keskituloisten veronkevennykset kohdistuvat todennäköisemmin kulutukseen, mikä lisää kotimaista kysyntää ja elvyttää taloutta.
Minua on hiukan huvittanut kokoomuksen kovasti markkinoima pelko progression kiristymisestä. Euromääräisesti ja todennäköisesti myös suhteellisesti (ks. alla oleva esimerkki) nyt toteutettu veronkevennys paisuttaa edelleen eniten hyvätuloisten lompakkoa. Pieni- ja keskituloiselle on olennaisempaa se, että hänen lompakossaan on oikeasti enemmän rahaa kuin se, että teoreettisesta seuraavasta lisäeurosta maksetaan muutama prosentti enemmän veroa. Kaikilla opettajilla ja sairaanhoitajilla kun ei ole mahdollisuutta saada lisää palkkaa.
Toki olen sitä mieltä, että yli 50% marginaaliverot ovat kohtuuttomia. Näitä meillä on kuitenkin vain aivan asteikon yläpäässä, asia koskettaa vain noin 5 prosenttia veronmaksajista. Heidän osaltaan ongelma voidaan korjata siten, että hyvätuloisten työn verotuksen keventäminen rahoitetaan yksityishenkilöiden pääomatulojen verotusta nostamalla.
On myös ekonominen fakta, että mitä alhaisempaa työn verotus on tulee sen saman tulonsiirtovaikutuksen aikaansaamiseksi olla aikaisempaa progressiivisempaa. Sama koskee sitä tilannetta, jossa tuloverotuksen osuus valtion kaikista verotuloista laskee. Kulutusverot kun eivät ole progressiivisia. Tällä hetkellä meillä toteutuvat molemmat.
(Tässä vielä pieni havainnollistava esimerkki "tasaisesta veronkevennyksestä": Pekka tienaa 100 000 euroa vuodessa, ja hänen veroprosenttinsa on 45%. Janne tienaa 20 000 euroa vuodessa, ja hänen veroprosenttinsa on 20%. Valtio päättää tehdä yhden prosenttiyksikön tasaisen veronkevennyksen. Pekan uusi veroprosentti on 44%. Jannen uusi prosentti on 19%. Pekan käteen jäävät ansiot nousevat 55 000 eurosta 56 000 euroon. Käteen jää siis tuhat euroa vuodessa lisää, mikä tarkoittaa 1,8 prosentin nousua. Jannen käteen jäävät ansiot nousevat 16 000 eurosta 16 200 euroon. Tulojen nousua on 200 euroa, mikä tarkoittaa ansiotason nousua 1,25 prosentilla. Mitenkäs tässä näin kävi? Tasaiset veronkevennykset lisäsivät paitsi euromääräisesti myös suhteellisesti Pekan ansioita enemmän.)
perjantai 29. elokuuta 2008
lauantai 2. elokuuta 2008
Veropolitiikassa menetetty tilaisuus?
Tarkoitukseni oli kirjoittaa pitkä pohdinta valtiovarainministeri Kataisen budjetin verolinjausten ongelmista, mutta Ode ehti ensin. Hän perustelee blogissaan riittävästi sitä, miksi "tasainen veronalennus" kaikille ei edes ole tasainen, vaan nostaa suhteellisestikin enemmän hyvätuloisten nettoansioita (koska verojen osuus palkasta on suurempi). Samaa mieltä olen myös siitä, että suurituloisten työn verotusta on kyllä syytä keventää, mutta ei näin vaivihkaa, vaan reilusti osana pääomatulojen ja työtulojen verotuksen lähentämistä. Eli samalla kun nostetaan pääomatulojen verotusta.
Se, mikä eniten minua harmittaa, on rakenteelliseen työttömyyteen puuttumisen unohtaminen. Meillä olisi tässä hyvässä suhdannetilanteessa nyt ollut historiallinen mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, jossa pienituloisten työnteon kannattavuutta parantamalla rakenteellinen työttömyys painuisi mahdollisimman alas. Pienituloisten aseman ja työllisyyden parantaminen on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalokysymys, muuten yhteiskunnan hajoaminen takaisin luokkayhteiskunnaksi on väistämätöntä. Tasavertaisten mahdollisuuksien yhteiskunnan häviö olisi tappioksi kaikille suomalaisille.
Jos veronkevennykset olisi nyt painotettu pieni- ja keskituloisille, olisi voitu aloittaa jopa negatiivisen tuloveron toteuttaminen Suomessa. Negatiivisen tuloveron ajatuksenahan on kannustaa työntekoon passiivisten tukien vastaanottamisen sijaan antamalla pienten työtulojen päälle valtiolta negatiivista tuloveroa, eli kannustinrahaa työnteon kannattavuuden parantamiseksi. Negatiivinen tulovero antaisi kaikille reilun mahdollisuuden päästä mukaan työelämään. Nyky-Suomessa "low-skilled" työvoiman työn kannattavuus on asetettu aivan liian korkealle, mikä estää tuhansien työhaluisten työllistymisen. Lisäksi negatiivinen tulovero helpottaisi jo nyt töissä olevien pätkätyöläisten ja pienituloisten asemaa.
Kataisen malli, jossa hän "työn kannustavuuden" nimissä on huolestunut hyvätuloisten marginaaliveroista, on pienituloisten työnteon kannattavuuden kannalta hukkaan heitettyä rahaa. Siellä ne todelliset marginaalivero-ongelmat ovat, pienituloisilla, jotka miettivät kannattaako tuilla elämisen sijaan mennä töihin, kun pienistä työtuloista tukien leikkaantumisen myötä ei jää käytännössä mitään käteen. Jos pienituloiset saadaan julkisilta tuilta töihin toisi se valtiolle merkittävät säästöt ja varaa myöhemmille veronalennuksille myös keski- ja suurituloisilla. Siksi pienituloisille kohdistetut veronalennukset olisivat myös taloudellisesti järkeviä.
Joko kokoomus ei tosi paikan tullen välitä pienituloisten kannustinloukkujen poistamisesta ja työllisyysasteen lisäämisestä, tai sitten he ovat vain taipuneet taustaryhmiensä painostukseen. Huonoa veropolitiikkaa kannattavia etujärjestöjä kun riittää. 800 miljoonan euron jakaminen verotuksen rakenteita kehittämättä on menetetty tilaisuus.
Se, mikä eniten minua harmittaa, on rakenteelliseen työttömyyteen puuttumisen unohtaminen. Meillä olisi tässä hyvässä suhdannetilanteessa nyt ollut historiallinen mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, jossa pienituloisten työnteon kannattavuutta parantamalla rakenteellinen työttömyys painuisi mahdollisimman alas. Pienituloisten aseman ja työllisyyden parantaminen on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalokysymys, muuten yhteiskunnan hajoaminen takaisin luokkayhteiskunnaksi on väistämätöntä. Tasavertaisten mahdollisuuksien yhteiskunnan häviö olisi tappioksi kaikille suomalaisille.
Jos veronkevennykset olisi nyt painotettu pieni- ja keskituloisille, olisi voitu aloittaa jopa negatiivisen tuloveron toteuttaminen Suomessa. Negatiivisen tuloveron ajatuksenahan on kannustaa työntekoon passiivisten tukien vastaanottamisen sijaan antamalla pienten työtulojen päälle valtiolta negatiivista tuloveroa, eli kannustinrahaa työnteon kannattavuuden parantamiseksi. Negatiivinen tulovero antaisi kaikille reilun mahdollisuuden päästä mukaan työelämään. Nyky-Suomessa "low-skilled" työvoiman työn kannattavuus on asetettu aivan liian korkealle, mikä estää tuhansien työhaluisten työllistymisen. Lisäksi negatiivinen tulovero helpottaisi jo nyt töissä olevien pätkätyöläisten ja pienituloisten asemaa.
Kataisen malli, jossa hän "työn kannustavuuden" nimissä on huolestunut hyvätuloisten marginaaliveroista, on pienituloisten työnteon kannattavuuden kannalta hukkaan heitettyä rahaa. Siellä ne todelliset marginaalivero-ongelmat ovat, pienituloisilla, jotka miettivät kannattaako tuilla elämisen sijaan mennä töihin, kun pienistä työtuloista tukien leikkaantumisen myötä ei jää käytännössä mitään käteen. Jos pienituloiset saadaan julkisilta tuilta töihin toisi se valtiolle merkittävät säästöt ja varaa myöhemmille veronalennuksille myös keski- ja suurituloisilla. Siksi pienituloisille kohdistetut veronalennukset olisivat myös taloudellisesti järkeviä.
Joko kokoomus ei tosi paikan tullen välitä pienituloisten kannustinloukkujen poistamisesta ja työllisyysasteen lisäämisestä, tai sitten he ovat vain taipuneet taustaryhmiensä painostukseen. Huonoa veropolitiikkaa kannattavia etujärjestöjä kun riittää. 800 miljoonan euron jakaminen verotuksen rakenteita kehittämättä on menetetty tilaisuus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
